SIT ry:n erikoisnäyttelyssä Valkeakoskella Heinäkuun lopussa Koitto oli paras urospentu KP:lla ja samalla BIS2-pentu. Darya voitti nuoremmat narttupennut KP:lla ja oli PNP2. Koitto pisti vähän ranttaliksi kehässä, Darya sen sijaan esiintyi kauniisti Elinan handlaamana. Molemmille todella kivat arvostelut.
Oskari osallistui valioluokkaan, jossa esiintyi upeasti, mutta sai EH:n karvan takia. Tuomarina Tarmo Viirtelä.

   
Koitto Erkkarin BIS2-pentu (kuva Jukka Toivanen), Darya PNP2 (kuva Jetta Tschokkinen)

7.8. Helsinkin pentunäyttelyssä Koitto ei halunnut näyttää hampaitaan tuomarille, joten sille ei tällä kertaa KP:ta vaikka saikin muuten todella hienon arvostelun. Lisää siis treeniä. Daryalle sen sijaan ensimmäinen ROP-pentu voitto myöskin hienolla arvostelulla. Ryhmäkehässä ei tullut kuitenkaan sijoitusta. Tuomarina Nina Janger.

Darya ROP-pentu Tuomarinkartanossa 7.8.

3.9. TerriErissä Koitto toisti -harkoittelusta ja treenistä huolimatta- saman en näytä hampaita -temppunsa, joten jäi jälleen vaille KP:ta, vaikka arvostelu oli muuten taas kerran erinomainen. Darya siis jälleen ROP-pentu ja vielä pitkän päivän päätteeksi upeasti BIS2-pentu. Tuomarina rotukehässä Himmrich Torsten Saksasta ja BIS-pentukehässä Darko Korosec Sloveniasta.

4.9. Riihimäki KV:ssa oli tarkoitus olla Oskarin kanssa ja Darya mukana siinä siivellä, mutta Oskari jäi pienen tapaturman takia kotiin, joten olin kehässä ainoastaan Daryan kanssa. Tuomari tykkäsi erityisesti Daryan hurmaavasta tempperamentistä ja esiintymisestä, joten jälleen KP ja ROP-pentu. Tuomarina Jaroslava Ovesna.

11.9. Tampereen pentunäyttelyyn lähdin ihan tuomari Markku Kipinän takia, halusin häneltä Daryasta arvostelun kuten muillekin tytöille olen hakenut. Odotusteni mukaisesti hän tykkäsikin Daryasta todella paljon ja päivän päätteeksi sijoitti meidät vielä RYP2! Kannatti siis jäädä koko päiväksi odottamaan.

Darya ROP- ja RYP2-pentu Tampereella 11.9.

17.-18.9. Pentunäyttelyissä Hakunilassa ja Tuomarinkartanolla Darya esiintyi todella hienosti ja oli molempina päivinä ROP-pentu. Lauantaina pääsi vielä Juha Kareksen tuomaroimana kovatasoisessa ryhmässä kuuden parhaan joukkoon, mutta ei tällä kertaa sijoitusta. Molemmat tuomarit pitivät neidin tasapainoisesta rakenteesta, viehättävästä tempperamentistä sekä hienosta esiintymisestä. Sunnuntaina tuomarina Päivi Eerola.

Darya ROP-pentu ja TOP6 ryhmässä Hakunilassa 17.9. (Kuva Mari Ashworth)

Darya ROP-pentu Tuomarinkartanossa 18.9.

Nyt sitten pennut ovat tulleet jo junnuikään, Daryalle odotetaan ensimmäistä juoksua ja Koitto saa muuten vain kasvaa ja kehittyä. Daryalle on kyllä näyttelykalenterissa varauksia, mutta Koiton kanssa katsellaan ensi kevääseen tai kesään, miltä poikanen sitten näyttää ja vaikuttaa. Tähän asti olen kyllä ollut tyytyväinen näihin penskoihin, aika näyttää mitä niistä lopullisesti kasvaa.
 

Koitto 8 kk

Sain aikaiseksi myös kotisivut, jotka löytyvät osoitteesta https://eireannirish.net. Tämä blogi jatkaa tulevaisuudessakin meidän koirien harrastusblogina, joten kuulumisia kannattaa käydä lukemassa edelleen myös täältä.

Molemmat penskat suoriutuivat ensimmäisestä kehäpiipahduksestaan hyvinkin kunnialla, molemmille KP ja Koitolle VSP-pysti. Darya hävisi kaksi kuukautta vanhemmalle nartulle oikeutetusti, mutta tuomari kehui kaikkia pentuja vielä kehän jälkeen kovin ja meidän pentuja ihan erityusesti liikkeistä. Vähän vielä saavat vain kasvaa raameihinsa. Molempien arvostelut olivat todella erinomaiset ja totuudenmukaiset. Koiton pitää hieman harjoitella hampaiden näyttämistä, mutta muuten se esiintyi oikein mallikkaasti ja reippaasti. Darya liikkui todella kauniisti Elinan handlaamana. 

Kovassa helteessä penskat eivät oikein jaksaneet enää tsempata kehän jälkeen, joten poseeraukset jäivän toiseen kertaan. Nämä kuvat ovatkin sitten pentujen puolivuotiskuvat :)

Koitto 6 kk, kuva Jukka Toivanen

Darya 6kk, kuva Elina Kokkonen

Seuraavan kerran kehässä ollaan erkkarissa kuun lopussa. Toivottavasti siellä nähdään mahdollisimman paljon irskejä!

Darya ja Koitto 5,5 kk. Koiton kuvat (oikealla) Jukka Toivanen

Odette ja Onegin 4,5 kk Vaalimaalla

Seuraava koitos olikin sitten huhtikuun lopussa Narvassa 2x kansallisessa näyttelyssä, johon lähdimme taas Miliamin kyydillä. Matka sujui ongelmitta ja nopeasti, eihän matkaa Narvaan ole Tallinnasta kuin 250 km. Perillä hotellilla olimme alkuillasta perjantaina ja ehdimme tehdä pienen kävelylenkin Narvajoen rantaan matkakumppanien kanssa. Hotellilla valitettavasti oli aika levotonta, naapurihuoneissa yksinjätetyt koirat haukkuivat ja remusivat yöhön asti. Oskari onneksi rauhoittui nopeasti siitä huolimatta ja saatiin me sitten muutama tunti nukuttuakin. 

Aamulla mentiin näyttelypaikalle, joka oli saman kadun varrella kuin hotellikin. Saatiin kehän laidalta hyvät paikat ja sitten odotettiin muutama tunti omaa vuoroa. Matkakumppanimme lyhytkarvainen mäyräkoira sekä kaksi staffia olivat samassa kehässä, joten seurasimme mielenkiinnolla tuomaria. Tämä olikin varsin tiukka tapaus ja jakoi koko skaalalla laatuarvosanoja. Siispä minuakin taas jännitti aikalailla kehään mennessä. Arvostelu kesti kauan, tuomari seisotti Oskaria pitkään ja meillä meinasi molemmilla jo vähän kärsivällisyys loppua. Onneksi sitten lopulta kehäsihteeri nosti ERI+SA lätkät näkyviin! Näin ollen Oskari oli ROP+SERT ja valioitui Viron muotovalioksi! 

Oskari ROP+SERT, tuomari Miklos Levente Unkari, Kuva Pasi Suominen

Kehän jälkeen lähdimme Oskarin kanssa käymään hotellilla vähän tankkaamassa ja huilaamassa ennen ryhmäkehiä. Oskari saikin otettua hyvin ansaitut päiväunet. Ryhmäkehät alkoivat ajallaan ja pyörivät hyvin sujuvasti. Oskarin kanssa on aina mahtavaa päästä isoon kehään näyttämään sen upeita liikkeitä kun on kunnolla tilaa. Nyt sain sen myös malttamaan seisomaan rauhassa ryhmätuomarin pohtiessa valintojaan ja yllätykseksi meidät poimittiin jatkoon kuuden parhaan joukkoon! Siispä pääsimme vielä tekemään pari lisäkierrosta isossa kehässä. Neljän parhaan joukkoon ei kovassa terrieriryhmässä ollut asiaa, mutta minulle tämäkin oli jo iso juttu :). 

Näyttelyn jälkeen kävimme Myy-mäyräkoiran ja emäntänsä kanssa iltakävelyllä Narvan linnalla, josta oli hienot maisemat joelle ja joen yli Venäjän puolelle. Hotellilla taas jouduimme kuuntelemaan naapurihuoneissa taukoamatta haukkuvia koiria, mutta Oskari onneksi oli niin väsynyt, että nukkui sikeästi. 

Oskari ROP + SERT / Oskari ja Myy Narvan Linnalla

Aamusta sitten takaisin näyttelypaikalle. Meillä oli taas sama muutaman tunnin odotus edessä, mutta nyt jännitin enemmän muiden tuloksia kuin omaa suoritusta. Onneksi muutkin saivat kaipaamansa sijoitukset ja sertit, joten bussiin saatiin monta uutta valiota. Lopulta sitten pääsimme Oskarinkin kanssa kehään, jossa meni jo varsin rutinoituneesti. Tällä kertaa tuomarin ei tarvinnut kauaa miettiä päätöstään, vaan ojensi ROP-ruusukkeen vain hetken seisotuksen jälkeen. Arvostelu olikin kertakaikkisen upea. Pääsin kehään myös staffin kanssa, kun ROP-kehään tarvittiin handleria. Jaska-junnu yritti pistää sikaillen kehässä, mutta saatiin kuitenkin kunnialla kehä päätökseen ja Jaska oli jun-ROP ja VSP.

Oskari ROP, tuomari Irina Obapolenko. Kuva Pasi Suominen

Ryhmäkehässä minulla oli jo valmiiksi sellainen olo, että nyt pistetään parasta ja toistetaan eilinen. Oskari oli jos mahdollista vieläkin parempi kehässä ja niin meidät taas poimittiin jatkoon. Vaikka tälläkään kertaa ei lopulta ollut asiaa neljän parhaan joukkoon, niin nyt osasin nauttia joka hetkestä kehässä.

Jälleen kerran kiva ja onnistunut näyttelymatka. Saimme paljon uusia tuttavuuksia ja uusia reissujakin on jo pohdittu. Oskarin kanssa on mukavaa ja vaivatonta matkustaa ja onpa sen kanssa kehässäkin kiva käydä ;)

Oskari 2xROP, SERT, EE MVA. Kuva Pasi Suominen

Lisätietoa pentueesta kasvattajan kotisivuilla http://irishsaratov.jimdo.com/щенки (mm. sukutaulu sekä kuvia vanhemmista)

Videoissa Onegin ja siskonsa Odette 3 kk ikäisinä

https://www.youtube.com/watch?v=0WsxWGH44K8

https://www.youtube.com/watch?v=3rbmLIpqmhg

Onegin 11 vkoa

https://www.youtube.com/watch?v=1OTZgQa9cEA

"Onegin" hieman alle 7 viikkoisena

https://youtu.be/ZGa--stownM

1-5 viikon ikäisenä

https://www.youtube.com/watch?v=hVOSvnEJUUY

Video pennuista n. 6 viikon ikäisenä ("Oneginilla" sini-valkoinen nauha)

http://irishsaratov.jimdo.com/16-02-2016-щенки/

Kuvia 6-viikkoisista pennuista

Nezhnoye Plamya O-pentue

Kaikki kuvat ja videot Sofya Bobukh

Rata sisälti pelkästään hyppyjä ja putkia. Kiva rata, sopivasti ohjaushaastetta, mutta ei niin paljon, että onnistuisin kovin pahasti unohtamaan, mihin ollaan menossa. Oskarin kanssa on pakko pysyä itse koko ajan kartalla mihin ollaan menossa seuraavaksi. Jos herpaannut sekunniksikin, on se jo toisessa päässä kenttää. Toisaalta niin kauan kuin itse pysyn kasassa, pysyy koirakin pääasiassa messissä. Nyt otettiin keskittymisen avuksi namilautanen joka kolmannen esteen jälkeen. Itse en oikein voi palkata kädestä, sillä silloin Oskari tuijottaa pelkkää kättä eikä näe esteitä... Ja sehän sujui! Oskari kyllä herkästi lukee mun kroppaa, että mihin ollaan menossa seuraavaksi. Välillä vähän tunteet kuumeni ja mentiin ylimääräisiä esteitä, mutta tulee kivasti kutsusta luokse, kun tietää, että saa namia siitä ;). Loppuun muu ryhmä teki vielä ohjausharjoituksen ilman käsiä, mutta me tehtiin vain lyhyempi radanpätkä, kun ollaan treenattu paljon vähemmän aikaa kuin muut. Tässä viimeisessä harjoituksessa olisi pitänyt tehdä ohjauspuolenvaihto jollain kikalla, mutta päädyin tekemään takaaleikkauksen ja siitä huolimatta Oskari meni sille esteelle, mille pitikin :D. Ehkä tästä vielä jossain vaiheessa tulee jotain järkevää ;).

Hieman sekava kuva radasta, mutta ehkä siitä saa selvää :D

Sunnuntain tokotreeneissä oltiin uudessa hallissa (vanhan hallin yläkerrassa), mutta positiiviseksi yllätykseksi paikka ei vaikuttanut Oskarin tekemiseen. Se tuntuu parantavan joka kerta keskittymistään ja niin nytkin. 

Treenin aiheena oli erilaiset koulutusmenetelmät, eli harjoiteltiin naksuttimen käyttöä, sheippaamista yms. Oskari hauskuutti kaikkia esineen nosto -harjoituksessa paiskomalla esinettä oikein urakalla :D. Kyllä se sieltä maasta nousi, ei ongelmaa, mutta heittely ei ehkä ollut kuitenkaan harjoituksen tarkoitus. Naksuttimella saatiin kuitenkin ihan huima edistys seuraamiseen. Itse en ole naksutinta mitenkään erityisesti käyttänyt koskaan. Saralla oli käytössä naksusana, joka toimi sille paljon paremmin. Eikä Oskarikaan kaikissa jutuissa ole naksutinta noteerannut, Mutta seuraamisessa huomasi heti, miten kontakti parani huomattavasti! Teimme myös pitkän paikallaoloharjoituksen häiriössä ja se meni myös hyvin, samoin muiden paikallamakuun aikana tehty seuraaminen ja luoksetulo. Kaiken kaikkiaan parhaimmasta päästä olleet treenit tänä vuonna!

Jälkeen päin tulin ajatelleeksi, että ehkäpä uusi tila olikin siitä parempi, että siellä on enemmän tilaa. Ei ole koko ajan seuraamisessa joku edessä ja käännöksiä mahtuu tekemään. 

Olen niin tyytyväinen Oskarin edistymiseen kokonaisuudessaan. Jokainen irskini on erilainen treenattava ja joudun itse koko ajan miettimään mikä sopii kenellekin, ja kun koira selvästi oppii jotain, niin tuntee itsekin onnistuneensa :)

Lähdimme reissuun MiliaM Travelsin bussilla. Menomatka sujui yllättävän kivuttomasti -sen jälkeen kun bussi oli saatu lastattua ja kaikkien koirien häkit paikalleen. Tämä tuntuu olevan aina näyttelyreissujen stressaavin osuus ja niin nytkin. Jopa Valko-Venäjän rajatarkastuksesta selvisimme ennätysajassa ja olimme todella hyvissä ajoin perillä Minskissä. Oskari matkusti itselleen tyypillisesti rauhallisesti ja nukkui suurimman osan matkasta. 

Lauantaina olimme kehävuorossa heti klo 10. Meitä ennen kehässä oli vain bedlingtoninterrierit ja walesinterrieri, joten en onneksi joutunut hirveän pitkään jännittämään ja odottamaan omaa vuoroa. Ennen kehäänmenoa muutama paikallinen tuli kovasti kehumaan Oskaria. Tuomarina meillä oli Nemanja Jovanovic Serbiasta, joka arvosteli myös Saran edellisellä Minskin näyttelyreissullamme 8 vuotta sitten. Herra oli hyvin vähäsanainen ja nopea arvostelussaan ja sanoi lopuksi vain kiitos ja meni ottamaan kuvaa edellisen rodun voittajan kanssa. Jäin hieman hölmistyneenä seisomaan kehään ja kehäsihteerit hetken selvittelivät mikä oli meidän tulos, mutta sitten näyttivät hymyillen peukkua, eli kaikki saatiin! Kehän jälkeen lähdimme ensin päivälenkille ja sen jälkeen kävelymatkan päässä olleelle hotellille päiväunille ennen myöhään iltapäivällä alkaneita ryhmäkehiä. Menestystä näissä kovissa terrieriryhmissä on turha odottaa, mutta isossa kehässä on aina oma tunnelmansa ja pienen rotukehän jälkeen oli kiva päästä näyttään Oskarin hienoja liikkeitä isoon kehään. Samalla toki hyödynsin tilanteen näyttäytyä seuraavan päivän tuomarille, joka meidät kehän laidalla ohikävellessään noteerasikin ja pysähtyi lyhyeksi mutta riittäväksi hetkeksi Oskaria katsomaan ;). Sunnuntai pohjustettu!

Ryhmäkehät kestivät lopulta lähes neljä tuntia, vaikka kehä pyörikin ilman mitään turhia viivytyksiä. Ryhmiä näissä Baltian ja entisen Itäblokin maiden  näyttelyissä on isossa kehässä enemmän kuin mitä Suomessa on totuttu näkemään ja ROP-junioreita oli varmasti toista sataa. Lopulta pääsimme kuitenkin takaisin hotellille juhlatunnelmissa, sillä bussiimme saatiin mm. BIS-voittaja!! Hotellilla, koirien ulkoilutuksen jälkeen, suuntasimme suoraan ravintolaan, itselläni oli edellisestä kunnon ateriasta jo yli kaksi vuorokautta aikaa! Näin se näillä matkoilla menee: koirasta pidetään parasta mahdollista huolta, itse syö ja käy vessassa sitten kun ehtii :D. 

Sunnuntaina olimme kehävuorossa vasta klo 12, joten aamusta ensin treenasin Oskarin kanssa juoksemista tyhjässä kehässä, kannustin matkakumppaneita eri kehien laidalla ja sitten kävimme vielä kunnon lenkillä näyttelypaikan viereisessä puistossa. Halusin saada Oskarista kaikki turhat pomppuenergiat pois ennen kehää ja se toimi! Lopulta oma kehämme oli reilusti myöhässä, mutta Oskari ei onneksi odottelussa väsy. Tämäkin tuomari, Yana Gavrilova Venäjältä, oli nopea arvostelussaan meidän osalta, mutta katsoi mm. liikkeet tarkkaan. Oskari liikkui todella hienosti tasaisella pitkällä askeleella ja tuomari ei miettinyt yhtään sanoessaan "CAC & CACIB". Kiitin häntä uudesta valiosta ja nyt Oskarikin sai ottaa riemuloikkia. Kehän laidalta saimme onnitteluja ja kannustusta, vaikkei kaikkien kanssa yhteistä kieltä löytynytkään. Valionvahvistus hoitui parissa minuutissa paikan päällä, joten pääsin hakemaan myös Suomen muotovalionarvoa samantien. 

Jälleen saimme odottaa ryhmäkehien alkua, joten teimme vielä viimeisen kunnon lenkin. Isossa kehässä ei taaskaan odotetusti menestystä, mutta nautin täysin siemauksin upeasti ravaavan Oskarin esittämisestä. Ystäväni Anna Antonova voitti sen sijaan molempina päivinä erittäin näyttävän airiksensa kanssa terrieriryhmän ja sijoittui sunnuntaina lopulta myös BIS4:ksi! Myös sunnuntaina saimme bussiimme BIS-sijoituksen, kun edellisen päivän voittaja basset hound Paavali oli BIS2! Kotimatkalle päästiin siis juhlatunnelmissa.

Paluumatka sujui lähes yhtä ongelmitta kuin tulomatkakin. Valko-Venäjän rajalla olimme tällä kertaa tunnin, mikä sekin on nopea suoritus. Koiria ulkoilutettiin vielä muutamaan otteeseen Viron puolella ja lopulta pääsimme laivamatkalle ja takaisin Helsinkiin. Voin sanoa, että tunnelma laivalla oli väsynyt mutta onnellinen. Reissu oli rankka mutta antoisa, uusia tuttavuuksia tehtiin ja vanhoja tavattiin. Oskariin olin kaikin puolin erittäin tyytyväinen, sekä reissukoirana että kehäkettuna. Näitä maailman parhaita matkakumppaneita minulla näyttää olevan siis monta!

Nyt on muutama kotimaan näyttely merkitty kalenteriin ja niiden jälkeen katsellaan mitäs sitten on luvassa. 

Nyt olemme treenanneet kaikki alokasluokan kyltit ja kouluttajamme juuri totesi, että Rillan kanssa voisi katsella kisojakin jo. Tämän päivän kurssilla lopussa tehtiin seuraavanlainen rata: 

1. Lähtö
2. Istu-maahan
3. Käännös oikeaan 270
4. Pujottelu edestakaisin (jonka jälkeen rata jatkuu oikealle)
5. Käännös oikeaan 90
6. Askeleet 1-2-3
7. Saksalainen täyskäännös
8. Istu - kierrä koiran ympäri
9. Hidas kävely
10. Maali

Rilla teki radan aivan loistavasti ja todella tarkasti. Hieman sain tsempata sitä pujottelussa ja varmistaa saksalaisen takaakierron, mutta muuten aivan nappisuoritus. Saimme paljon kehuja kouluttajalta :). 

Nyt meille tulee (valitettavasti!) pieni tauko ohjattuihin treeneihin, mutta pitää yrittää kotona tehdä hankalampia liikkeitä ja ehkäpä sitten ihan oikeasti katsoa niitä kokeita ;)