Joskus ratkaisu ongelmaan löytyy lähempää kuin uskoisikaan

Eilen keittiötreeneissä päätin kokeilla laatikossa joutilaana olevaa isompaa noutokapulaa. Olen sen joskus vuosia sitten ostanut, mutta silloin en saanut noutoa opetettua ja myöhemmin sitten hankin pienemmän kapulan. Nyt kun siitä pienemmästä irtoaa vähän turhan paljon tikkuja, ajattelin testata miten nouto toimii isomman kanssa. No sehän toimii! Ilmeisesti paksumpaa on hankalampi pureskella eikä se edes eksy samalla tavalla poskihampaiden väliin kuin pienempi. Ja sen kantamiseenkin joutuu keskittymään eri tavalla. Treenasin kotona myös kaukoja, jotka meni tosi hienosti, ilman pepun nousemista istumisetkin. Sekä liikkeestä seisomista idari-tyyliin, jossa kiersin eteisen ja keittiön välissä olevan kaapin ja tulin koiran takaa takaisin. Ei ongelmia.

Meillä onkin pitkään ollut pelkästään hyviä treenejä ja Sara on näyttänyt parhaita puoliaan. Eilisiä iltatreenejä ei kyllä voi tästä kehua. Sara kuumeni ihan poikkeuksellisen paljon treenikavereista ja oli koko tunnin todella levoton ja omituinen. Ihme kyllä, hommia se teki lähes normaaliin tapaan ja uutta asiaa opeteltiin ongelmitta. Oman hermon riittäminen oli vain sen kaahottamisen keskellä vähän koetuksella...

Ohjatun opettaminen aloitettiin merkille menosta. Saralle on merkkiä vähän näytetty jo viime talvena, mutta ei tainnut siitä mitään muistaa. Lähinnä nyt siis sai seistä merkkitötsän takana, ei vielä osannut käskystä sinne itse mennä. Samalla oli hyvä treenata seisomista mun liikkuessa, kun kävin viemässä namikipon sen taakse. Sitten lisättiin namikipolle lähettäminen oikealle ja vasemmalle. Lopuksi vielä sai noutaa oikealta kapulan. Nämä menivät ihan mallikkaasti. Ihan epäsaramaisesti otti tosin vähän nokkiinsa kun meinasi ensin karata vasemmalle ja komensin sieltä pois ja sitten ei meinannut lähteä enää käskystä. Tämä korjautui onneksi. Sara ei normaalisti paineistu tai ole muutenkaan kovin herkkä korjailuille, joten ilmeisesti sillä oli eilen jotenkin huono päivä. Loppuun otin sitten vielä pari tavallista tasamaanoutoa ja ne menikin tosi hienosti!

Tunnin lopuksi otettiin vielä avoimen paikallamakuu, lyhennettynä tosin, ja se meni myös tosi hienosti. Vaikka Sara muuten treenien aikana nosti kierroksia toisista koirista, niin yllättäen siellä rivissä oli ihan rauhallisesti ja ryhdikkäästi. Että ota tuon mielenliikkeistä nyt sitten selvää...