Keskiviikkona oli treeni-ilta ja olin vähän paremmin valmistautunut kuin edellisellä viikolla. Päivällä käytiin metsä- ja hankilenkillä ja Sara sai päästellä höyryjä oikein kunnolla. Konalan hallille on meiltä 3 km matkaa ja tällä kertää juoksimme siitä suurimman osan -osin lämpimänä pysyäksemme ja osin koiraa väsyttääkseni. Sara olikin ihan huomattavasti normaalimmassa mielentilassa kuin viimeksi. Intoa siltä ei puutu koskaan, mutta nyt se into kanavoitui oikeaan suuntaan.

Treenit alkoivat hypyllä. Sara teki yhden kerran avoimen luokan hypyn koemaisesti, se meni oikein mainiosti jos ei lasketa sitä, että hyppyyn vaadittiin kaksi käskyä. Sen jälkeen yritettiin saada venytettyä etäisyyttä esteeseen, Saralla on edelleen huono tyyli kääntyä esteen takana heti hypyn jälkeen, jolloin sillä on tosi ahdasta hypätä takaisin. Yritettiin siis lelulla saada se jatkamaan matkaa kauemmaksi esteestä. Ensimmäisillä yrityksillä se ei reagoinut lelun heittoon millään tavalla, sillä on selvästi niin vahva oma idea siitä, miten tämä liike tehdään. Lopulta saatiin kuitenkin huomio kiinnyttymään leluun ja harjoitus tehtyä kouluttajan ja minun ajatuksen mukaan.

Kaukokäskyjä. Otin ensin harjoituksia niin, että yritin saada pepun pysymään lattiassa ja hillittyä sitä pientä hivuttautumista. Sara ei varsinaisesti etene, mutta sillä menee ehkä vähän yliyrittämiseksi, kun se tekee vaihdot niin vauhdikkaasti ja innokkaasti, ettei takatassut vain meinaa millään pysyä paikallaan. Palkkasin muutaman kerran oikeasta tekniikasta ihan edessä seisoen. Loppuun vielä koemainen suoritus, joka olikin sitten ihan nappiosuma! Ihan pikkuriikkisen taisi takapuoli nousta ekassa istumaannousussa, mutta niin vähän ettei siirtynyt senttiäkään. Tästä on tauon aikana tullut oikeasti nyt hyvä liike, Sara tekee sen täsmällisesti ja varmasti joka kerta. Kotiläksyksi saatiin takapalkka ja matkan pidentäminen. Nyt on tainnut 3 metriä olla maksimi. Seisomista ei oteta nyt ollenkaan tähän sotkemaan, vaan pidetään tämä varmana koeliikkeenä.

Väliin otin itsenäisesti luoksetulon paikkaa ja seuraamispätkiä. Ensimmäinen rupeaa paranemaan selvästi ja jälkimmäisessä oli paljon parempi meno kuin viimeksi. Ihan pientä edistämistaipumusta olin edelleen havaitsevinani, mutta käännökset oli hyviä ja samoin juoksussa pysyi paketti kasassa.

Paikallamakuu oli sekin huomattavasti parempi kuin edellisellä kerralla. No sille maahanmenolle pitää tehdä jotain, taas meni vasta toisella käskyllä. Mutta nyt oli paljon rauhallisempi rivissä, ei haistellut. pyöritellyt päätä eikä katsellut kaveria. Ylös nousi hienosti käskyllä. Vähän sitten hetsasin sitä maahanmenoa, koska kyse ei ollut edes siitä, etteikö Sara olisi kuunnellut, sillä se piti muhun katsekontaktia ennen käskyn antoa. Kyllä se sieltä sitten parin toiston jälkeen löytyi vähän liiankin hyvin.

Jos nyt kokeita mietitään, niin se luoksetulon pysäytys on oikeastaan ainoa iso kysymysmerkki. Paikallamakuu, seuraaminen ja jättöliikkeet on vanhoja tuttuja, vaativat vain ylläpitoa. Tosin luulen, että avon seisominen on Saralle haastavampi kuin alon, jossa se nimenomaan oli meidän bravuuri useassa kokeessa. Kaukokäskyissä ja noudossa hiotaan ylimääräisiä särmiä pois, mutta nämä jo nähdyt parhaat kelpaavat kyllä. Hypystä tulee hyvä, kunhan saadaan Saran ajatus vähän kauemmaksi esteestä. Jäljelle jää siis se luoksetulo, joka on vielä liikkeenä täysin palasina. Saran tuntien voin kyllä kuvitella, että tästä tulee meidän isoin haaste vielä... Ja luoksetulo on kuitenkin niitä harvoja, joilla on avossa kerroin 3, eli sillä on iso merkitys kuitenkin.
Lisäksi pitää ruveta tekemään liikkeitä paketteina, kuten tein aloliikkeidenkin kanssa, ja muutenkin viemään pikkuhiljaa treenejä sellaisen koemaisen suorituksen suuntaan. Aloliikkeiden kanssahan onnistuin tässä aika täydellisesti, sillä viime vuoden kokeissa Saralla oli aina nousujohteinen vire. Erityisen merkittävä se oli Malminkartanon kokeessa, jossa vire suorastaan (lähes kirjaimellisesti :D) pomppasi kattoon liikkeestä maahanmenon jälkeen ja sen jälkeen kehässäolo oli pelkkää juhlaa.
Kokeita ei tosin oikein ole vieläkään tiedossa. Toukokuussa ei mitään potentiaalista ja kesäkuussa yksi ehkä. Mutta kattellaan, eiköhän niitä rupea pikkuhiljaa kevään edetessä ilmenemään -toivottavasti ainakin!