Sain vihdoinkin itsestäni irti vähän jumppailla Saran kanssa. Loppuvuosi oli yhtä hulinaa töissä ja alkuvuosi on mennyt flunssan kourissa. Nyt sitten olen parina päivänä treenannut keittiö-olohuone -akselilla simppeleitä juttuja ja kesittynyt a) korkeaan vireeseen ja b) keskittymiseen myös siinä korkeassa vireessä.

Seuraamisessa ihan huippuhyviä pätkiä pallo-palkalla. Tiivis paikka, tiivis kontakti ja terävät käännökset. Tosin tuossa tilassa ei kauheasti mahdu haahuilemaan. Mutta oikea vire, se on pääasia.

Noudossa otettiin kapulan pitoa, joka oli todella siistiä ja rauhallista. Ei ylimääräistä pureskelua ja kapula ihan oikeassa paikassa kulmahampaiden takana. Muutama nouto lyhyella matkalla. Ekalla kerralla Sara yritti häipyä kapulan kanssa, mutta muistutuksen jälkeen toi sitten hienosti oikealle paikalle. Kapulaan tarttumista pitäisi jotenkin vahvistaa, nyt Sara ottaa siitä ensin vähän heppoisesti kiinni ja puruotetta parantaessaan kapula sitten saattaa päätyä sinne poskihampaisiin. Mutta ei mitään heittelyä tai paiskomista kuitenkaan. Ja palautus joka kerta oikealle paikalle sivulle, eikä mitään pureskeluja siinäkään. Otettiin myös lyhyitä seuraamispätkiä kapulan kanssa, ne meni myös tosi hienosti.

Kaukokäskyt ei meinannut ensin onnistua millään, kun liukas muovimatto luisti tassujen alla niin, että Sara ei meinannut pysyä istumassa. Sitten keksin laittaa koiran sohvalle, jonka istuinosa on juuri sopivan leveä. Siinä meni muutaman metrin matkalla kaukot tosi hienosti. Pallo palkkana myös tässä, toimi tosi hyvin ja ylösnousutkin oli terävät.

Liikkeestä seisomista testasin pari kertaa, hyvin oli muistissa.

Olin positiivisesti yllättynyt nimenomaan maltin säilymisestä pallopalkasta huolimatta. Ei ylimääräistä säätöä eikä edistämisiä.

Reilun viikon päästä alkaa tokokurssi, siellä sitten viimeistään päästään hyvään vauhtiin treenien kanssa. Kokeitakin olen jo katsellut, mutta vielä ei ole mitään sopivia tiedossa.